Viimeinen silaus sisustuksessa - harmoninen kokonaisuus

Sisustaessa ja remontoidessa tulee usein pohtineeksi sitä, mitä kaikkea tulisi tehdä, 

että lopputulos olisi hyvä ja tuntuisi valmiilta. Mikä olisi se ns. viimeinen silaus.

Milloin on se hetki, kun ei enää tarvitse tehdä mitään. 

Kaikki on valmista ja kokonaisuudesta tulee harmoninen olo 

ja tilassa tuntuu vallitsevan tasapaino.

Teimme muutama vuosi sitten keittiöremontin, 

mutta vanha mäntyinen ruokapöytä sai vielä jäädä, 

koska toisaalta ruokapöydän uusimiseen ei ollut heti remontin jälkeen varaa,

eikä sopivia vaihtoehtoja ollut nurkan takana odottamassa. 

Pitkään pohdimme erilaisia vaihtoehtoja ja ratkaisuja, sillä tila tuntui edelleen keskeneräiseltä, koska keittiö ikäänkuin jatkui vielä pöydän toiselle puolelle astiakaapin muodossa. 

Tulimme siihen lopputulokseen, että ruokapöytä olisi se tekijä, minkä tulisi sitoa kokonaisuus yhteen, sillä se jää keittiön ja astiakaapin väliin. Markkinoilla olevista ruokapöydistä oli vaikea löytää sopivaa vaihtoehtoja. Meillä oli tiedossa oma värikoodi, jota käytettiin keittiön kaapeissa, mutta sellaisiakaan malleja ei ollut liiemmälti tarjolla, jotka olisi saanut tilattua omalla värillä, siksi projekti siis odotutti itseään kaksi kokonaista vuotta. 

Tällaisessa tilanteessa kannattaa palata alkulähteillä ja miettiä kokonaisuutta.

1)  Mikä on se osa kokonaisuutta johon ollaan tyytyväisiä?

2) Minkälaisen hengen ja värimaailman jo olemassa olevat asiat tuovat tilaan?

Olisiko sitä hyvä jatkaa vai rikkoa jollain efektivärillä tms.

Meillä oltiin tyytyväisiä uuteen keittiöön ja sen värimaailmaan, 

joten pitkän pohdinnan jälkeen päädyttiin siihen, ettei ole muuta vaihtoa

kuin tilata ruokapöytä omilla mitoilla ja omalla värikoodilla. Väri olisi sama kuin keittiön kaapeissa ja ruokailutilan toisella puolella olevassa astiakaapissa.

Mallina tykästyimme Valantin Ruutu -ruokapöytään, jonka hankimme Vepsäläiseltä.

Tilasimme pöydän 180 x 90 kokoisena omalla värikoodilla ja 

lasiliikkeestä ostimme siihen vielä kauniin lasikannen.

Tuolin väriksi valittiin tiskialtaan ja välitilalevyn väri. 

Tuoliksi valitsimme Galligariksen Boheme -tuolin.

Vasta kun lasikansi saapui, oli kokonaisuus valmis. 

 Tilasimme pöytään erikoislasin, joka ei ole reunaaltaan niin vihreä kuin tavallinen lasi.

Ehkä paras kiitos onnistumisesta on, kun vieras katsoo keittiötä ja ruokatilaa herkeämättä 

ja huokaisee lopulta: "Tuossa ihan sielu lepää."